Auckland, Uusi-Seelanti

Kuala Lumpur, Malesia ja Kaakkois-Aasia jäivät vihdoin taakse keskiviikkona. Lentokoneissa huonosti nukutun yön jälkeen laskeuduin Aucklandin kentälle. Vastassa oli joukko tulli- ja rajavirkailijoita, joita kiinnosti kovasti mukana tuomani matkatavarat. Uuden-Seelannin luonto on omalaatuista, joten maahan ei haluta yhtään ylimääräisiä luontokappaleita. Tulli korjaa siis talteen kaikki mahdollisia uusia ekosysteemejä sisällään pitävät tuotteet. Syyniin joutuvat mm. ruokatarvikkeet, eläinkunnan tuotteet ja esim. vaelluskengät (niissähän voi elää aivan oma ekosysteeminsä...). Omat Cameron Highlandsilta ostetut ”vaelluskenkäni” läpäisivät rajaviranomaisten seulan helposti. Tullikaavakkeeseen kannattaa kirjata kaikki epäilyttävät tuotteet rehellisesti, tai muuten saattaa napsahtaa melkoiset sakot. Omantunnon tuskissani myönsin tuovani maahan vajaan rasiallisen suomalaista salmiakkia, jota en ollut muistanut ennalta listata tullikaavakkeeseen. Sain kuitenkin vakuutettua rajaviranomaiset siitä, että salmiakki ei ole kovin biohasardi tuote. 30 päivän leima passiin ja tervetuloa Uuteen-Seelantiin!

Auckland

Pääsin maahan ilman isompaa vastustelua, vaikka täällä olikin tarkin rajatarkastus tähän mennessä vierailemistani maista. Ensimmäiset eurooppalaiset saivat täällä 1600-luvulla niinikään lämpimän vastaanoton. Maorit pistivät silloiset retkikunnat pataan ja söivät lounaaksi. Alkuperäisasukkaat eivät kuitenkaan popsineet kaikkia tutkimusmatkailijoita, mistä on todisteena maan nykyinen eurooppalaistaustainen valtaväestö. Auckland on kuitenkin hyvin monikulttuurinen - aasialaisia näkee kadulla paljon ja turkkilaiset pyörittävät täälläkin kebab-ravintoloita.

Auckland on maan suurin kaupunki ja tärkein tuloväylä Uuteen-Seelantiin. Kaupungissa oli tarkoitus pysähtyä ainoastaan yhdeksi yöksi ennen jatkolentoa eteläsaarelle. Aucklandin tunnetuin maamerkki lienee eteläisen pallonpuoliskon korkein rakennus Skytower. 328 metrin korkeuteen kohoavassa betonitornissa on muutama näköalatasanne ja ravintola, sekä joitain paikallisia erikoisuuksia - tornista voi esim. hypätä alas tai kiertää näköalatasanne kävellen ulkopuolella olevalla kapealla telineellä. Hyppääminen toimii freefall-meiningillä 192 metristä, kunnes vaijerit jarruttavat hyppääjän juuri ennen maahan osumista. Melko hurjan näköistä touhua, mutta tällaista aktiviteettiahan Uudesta-Seelannista pitäisi löytyä yllin ja kyllin. Korkeimmalta, 220 metrissä olevalta näköalatasanteelta avautuu oikein tyylikkäät maisemat kaupunkiin. Jos on vain päivä aikaa vierailla Aucklandissa, niin Skytowerissa kannattaa piipahtaa. Näkeepähän kaikki tarvittavat nähtävyydet yhdellä kertaa! Aikuiselta hissimatka kustantaa 28 NZD (n. 18 euroa) ja ISIC-kortilla hinta tipahti 18 dollariin. Samalla tuli hyödynnettyä kansainvälistä opiskelijakorttia (ISIC) ensimmäistä kertaa tällä reissulla. Enää noin 12 euron edut, niin kortti on maksanut itsensä takaisin...

Ryhmäliikuntaa Uuden-Seelannin tyyliin

Suomessa on kesä ja Uudessa-Seelannissa tottakai talvi. Aucklandissa lämpötila huitelee siinä kymmenen plusasteen alapuolella. Illalla piti kaivella pipo päähän. Tulihan niille nahkahanskoillekin lopulta käyttöä, vaikka Malesiassa ne vielä tuntuivat turhilta matkatavaroilta. Viileä ja puhdas ilma tekee muuten terää puolen vuoden helteen jälkeen!

Skytower

Auckland bridge ja auringonlasku

Majoituksen olin varannut ennakkoon Fort Streetiltä, jota pidetään Aucklandin reppureissaajien alueena, koska sieltä löytyy ainakin kolme isoa nuorten suosimaa hostellia. Asuin dormimajoituksessa Nomad´s –ketjun hostellissa. Hostelli on täynnä teini-ikäisiä juhlivia brittejä, jotka taluttavat kavereitaan jo kymmeneltä illalla. Uuteen-Seelantiin kuulemma suorastaan tulvii välivuottaan pitäviä brittejä, jotka matkustelevat bussipassin voimin isossa porukassa ympäri maata juhlimassa. Hostellin olisi voinut varata siis jostain muualta... Henkilökunta oli ilmeestä päätellen nauttinut sitruunamehua aamupalaksi, lounaaksi ja illalliseksi, koska hymyä ei irronnut ainakaan meikäläiselle. Tosin voihan siinä hymy hyytyä, kun joutuu valvomaan remuavaa nuorisolaumaa. Hostellin ainut hyvä puoli oli sauna. Oikea suomalainen sauna! Oikein mukava heittää löylyä SAWO-Finland –kiukaalle yli viiden kuukauden saunatauon jälkeen. 

Koska olin juuri täyttänyt 27 vuotta ja kuulemma kasvanut aikuiseksi, en innostunut lähtemään kreisibailaamaan brittien kanssa. Sen sijaan uni maittoi pitkän matkustusrupeaman päälle. Aikaero-ongelmien helpotukseen toimii muuten melko kätevästi se, että sekoittaa sisäisen kellonsa totaalisesti. Yön yli kestävillä lennoilla saa yleensä nukuttua huonosti tai hyvin huonosti, ja kun valvoo seuraavan päivän sinnikkäästi paikallisen kellon mukaan, saa yleensä melko helposti unen päästä kiinni illalla. Näin sisäisen kellon saa huijattua paikalliseen aikaan. 

Cheers bro, kyllä se siitä

Perjantaiaamun klo 7 herätys tarkoittaisi Malesiassa suunnilleen aamukolmea. Suomessa puolestaan katsotaan niihin aikoihin edellisen illan kymmenen uutisia. Itse suuntasin aamutuimaan takaisin lentokentälle, tällä kertaa kotimaan terminaaliin. Aamulla näytti olevan liikkeellä melko paljon porukkaa. Pian kuitenkin selvisi, että kentällä palloileva ihmismäärä johtui useiden lentojen peruutuksista. Aamulla ollut sankka sumu sotki lentoliikenteen aikatauluja. Onneksi oma lento Queenstowniin näytti taululla olevan aikataulussa. Aamukahvin jälkeen lennon lähtöaikaa oli kuitenkin siirretty 50 minuutilla eteenpäin. Toisen kahvikupin jälkeen taululla oli kellonaika 14:10. No mitäs tässä nyt sitten tehtäisiin seuraavat kolme tuntia? Vastaus tulikin pian: ”Jetstar flight JQ281 to Queenstown has been cancelled. Please proceed to the nearest airline counter for more information”. Proceedasin Jetstarin tiskille, jonne kertyikin melko nopeasti pitkä ja vihainen jono. Korvaavaa lentoa saman päivän aikana oli turha toivoa, joten vaihtoehdoiksi annettiin seuraavan aamun lento Aucklandista Wellingtonin kautta Queenstowniin, tai sunnuntain suora lento Queenstowniin. Päädyin ensinnä mainittuun. Lentoyhtiö tarjosi tulevaksi yöksi hotellimajoituksen Aucklandissa sisältäen lounaan, illallisen ja aamiaisen, sekä kuljetukset kentältä hotellille ja takaisin. JetPark hotel on kyllä ihan mukavan oloinen upgreidaus oikeastaan kaikkiin tämän reissun aikaisempiin majoituksiin. Hotellin ravintolakin on saanut jotain tunnustuksia ruoastaan. Kuitenkin, mieluummin olisin jo Queenstownissa.

Sori vaan, mutta lentonne on peruttu.

No, tällaista sattuu. Pientä muutosta siis matkasuunnitelmiin heti alkumetreillä, mutta eiköhän tämä tästä. Huomenna aamulla uusi yritys kohti eteläsaarta, mutta sitä ennen haudutettua lampaan potkaa ja lasi viiniä. Jetstar maksaa.

Tilapäismajoitus @ Jet Park hotel