Penangilta pääsee kätevästi
pikalautalla läheiselle verovapaalle saarelle, Langkawille. Vaihtarit
ilmeisesti suosivat Langkawia ensimmäisenä viikonloppukohteena juuri tästä
syystä. Lauttamatka kustantaa edestakaisin RM 115 (n. 29 euroa) ja matka
taittuu 2,5-3 tunnissa. Varaa matkalle jotain pitkähihainen paita tai joku
peite, koska ilmastointi huutaa melko kylmällä. Kannella oli kuitenki jo
lämpimämpi. Matkalla bongattiin muutama delfiini hyppelehtimässä lautan
peräaalloissa. Lautalla työskentelevä dubailainen mies kuitenkin oikaisi
kyseessä olevan pieniä haita...
 |
| Langkawin maamerkki |
Langkawi on turistikohde. Saarelta
löytyy ilmeisesti hienompiakin hotelleja, mutta reppureissaajat näyttivät
suosivan Pantai Cenangin (Cenang Beach) rantakohdetta, josta löytyy lukuisia
edullisiakin majoitusratkaisuja. Mukana ollut korealainen toisen lukukauden
vaihtari tiesi pesulan, josta saisi vuokrattua taloja isommalle porukalle.
Suuntasimme minibusseilla 14 hengen voimin varaamaan majoitusta sieltä. Hinta
oli talosta RM 150/yö (37,5 euroa) ja toisen talon alakerta RM 100/yö (25
euroa), eli yhdelle hengelle maksettavaksi jäi varsin pieni summa. Talo oli
hintaan nähden melko hyväkuntoinen ja alakerrasta löytyi mm. ilmastointilaite
ja pihasta uima-allas. Kovemmalla vaatimustasolla voin silti suositella
toisenlaista asumusta, jos maksukykyä vaan riittää.
 |
| Pantai Cenang |
Cenang Beach on iso hiekkaranta,
jossa aika kului aurinkoa ottaessa ja meressä pulikoidessa. Meduusoja en
nähnyt, vaikka niistä etukäteen vähän varoiteltiin. Joitain pieniä oli kuulemma
rantavedessä lillunut. Kokeiltiin banana-boatia, eli sellaista moottoriveneen
perässä vedettävää kumiveneputkiloa. Veneen kuljettaja paineli melkoista kyytiä
ja kaaduttiin lopulta neljä kertaa pyörityksen aikana. Pomppuista kyytiä, mutta
hauskaa! Rannan tuntumassa olevassa Babylon-nimisessä reggae-baarissa
hengailtiin illalla ja paikalla oli jopa livemusiikkia. Perjantaina taas
rannalle heti aamulla. Tuolloin selkä paloi melko jäätävän näköisesti, ja
rusketusrajat näkyy varmaan vielä kauan... Perjantaipäivä kului samoissa
tunnelmissa rannalla lojuessa.
 |
| Sky Bridge |
Lauantaina käytiin katsastamassa
cable car saaren kaakkoisosassa. Gondolihissillä pääsee huikeissa maisemissa
ylös vuorille, noin 700 metrin korkeuteen. Ylhäällä odottaa hienojen maisemien
lisäksi viidakon päälle rakennettu sky bridge, josta voi ihmetellä alapuolella
avautuvaa näkymää ja melkoista pudostusta viidakon ytimeen. Selkeinä päivinä
voi nähdä Thaimaan saarista ainakin Koh Lipen, joka on ihan Langkawin vieressä.
Maiden raja kulkee aivan Langkawin pohjoispuolella. Cable carille pääsee Cenang
Beachilta helposti taksilla. Pitää vaan sopia hinnasta etukäteen, koska
mittareita ei Langkawilla näe. Taksikuljettajat sopivat ilmeisesti porukalla ”päivän
hinnan”, joka veloitetaan tietystä matkasta per henkilö. Kallista taksimatkailu
ei kuitenkaan ole. Langkawilla monet vuokrasivat myös skootterit. Saarella on helpompi
ajella, koska liikennettä on melko vähän verrattuna esim. Penangin ruuhkiin.
Ilman onnettomuuksiakaan ei toki selvitty, vaan saksalainen ja kanadalainen
kaveri kaatuivat skoottereillaan ja saivat tyylikkäät ruhjeet jalkoihin ja
kylkiin.
 |
| Cable car |
Langkawi on vähän kuin Malesian
versio ruotsin laivasta – alkoholi ja muut tuotteet ovat verottomia, ja reissun
aikana sattuu ja tapahtuu. Auringon poltti muutamilla ihon kirpsakan
punaiseksi, kaksi kaatui skoottereilla, yksi taittoi nilkkansa rappusissa
kaatuessaan, aurinkolasit ja flip flopit hajosi, tavaroita katosi tai
unohtui... Lisäksi toin itse tuliaisena ruman näköiset hyönteisen puremat
jaloissa. Jälkeenpäin ajatellen kyseessä oli varmaankin bedbugin, eli lutikan
puremia, jotka ilmeisesti jonkinlaisen allergisen reaktion jälkeen paisuivat
isoiksi tumman punaisiksi läikiksi ja kutisivat ikävästi. Ainakin puremat
olivat pienellä alueella lähekkäin, mikä viittaisi lutikoihin. Vasen jalka
paisui huomattavasti tavallista isommaksi... Enemmän reissanneet kaveritkaan
eivät olleet vastaavia bedbugin puremia nähneet, joten vieläkin on arvoitus
mikä elukka lopulta oli kyseessä. Kävin reissun jälkeen maanantaina USM:lla
näyttämässä jalkoja lääkärille ja sain lyhyen diagnoosin jälkeen parit voiteet
ja pillerit vaivaan. Kopioin malaijin kieliset käyttöohjeet google translatoriin
ja selvisi, että toinen voiteista oli kortisoonia ja pillerit antihistamiinia
(eli käytännössä zyrtecin tapaista allergialääkettä). Lääkkeet tehosivat
nopeasti ja turvotus laski, joten kaikesta päätellen kyseessä oli jonkinlainen
allerginen reaktio.
Langkawin reissu oli kuitenkin
hauska, ja paikkaa voi kyllä suositella jos tykkää hiekkarannalla makoilusta ja
rentoutumisesta. ”Rentouttavan” viikonlopun jälkeen olikin aika aloittaa raskas
koulutyö. USM:n kurssivalinnat on tehty vaihto-opiskelijoille erittäin
hankalaksi, koska kurssi-ilmoittautumisten takia pitää ravata ympäri kampusta
helteessä keräämässä luennoitsijoiden ja dekaanien allekirjoituksia
ilmoittautumiskaavakkeisiin. Varustuksena tottakai pitkät housut ja
kauluspaita, joiden sisällä hikoileva suomalainen. Englannin kurssi meni tietysti
päällekkäin toisen kurssin kanssa, koska aikatauluja muuttettiin päivän aikana
kahdesti. Ilmoittautumisen peruminen vaatii uudet allekirjoitukset ja erilaiset
kaavakkeet täytettäväksi, joten taas juostaan niska limassa pitkin kampusta.
USM:n kampusalue on ripoteltu täyteen erilaisia kouluja, luentosaleja ja
toimistoja, joten alue muistuttaa enemmän pientä kylää. Paahtava aurinko
kuumottaa ulkona, ja luennolla saattaa olla ilmastoinnin takia alle 20 astetta
lämmintä... Englannin kurssin ilmoittautumista peruessani opettaja totesikin: ”Enjoy
the Malaysian sauna!”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti