Penang tour

Penangia on kehuttu matkailijoiden kohtauspaikaksi. Saarella tuntuu olevankin monipuolista annettavaa kaikenlaiseen makuun. Löytyy temppeleitä, kaupunkia, ostoskeskuksia, hiekkarantoja ja muita nähtävyyksiä koluttavaksi lukukauden aikana. Tässä nyt muutamat nähtävyydet yhden päivän ”tehokierrokselta”:

Keskiviikkopäivä pyhitettiin Penangin saareen tutustumiseen. USM:n buddiesit, eli kv-tutorit, olivat järjestäneet vaihto-opiskelijoille koko päivän kestävän kiertoajelun, jonka aikana tutustuttiin osaan saaren monista nähtävyyksistä. Penang on aikoinaan ollut Brittien hallinnoima satamapaikka Intian ja Kiinan välisessä kauppaliikenteessä. Brittien perintö näkyy täällä monessa paikassa, kuten paikannimissä ja koko Malesiassa tietysti vasemmanpuoleisena liikenteenä. Penangia voi pitää kulttuurien sekamelskana, ja esimerkiksi uskontojen harjoittaminen onkin varsin monenkirjavaa. Täällä tosin eri kulttuureista tulleet ihmiset (malesialaiset, kiinalaiset, intialaiset...) ja myös eri uskontokunnat (islam pääuskontona, buddhalaiset, hindut, kistityt ym.) elelevät sulassa sovussa. 

Penang-kierros alkoi Clan Jettystä, joka sijaitsee aivan Georgetownin kupeessa rannan tuntumassa/meren päällä. Kyseessä on UNESCO:n maailmanperintökohde, joka on toiminut Kiinalaisten sukujen asuinpaikkana jostain 1800-luvulta alkaen. Nykyiset asukkaat ovat siis alkuperäisten sukujen jälkeläisiä. Puiset hökkelirakennukset on perustettu kotitekoisen näköisten paalujen varaan rantaveteen kapeiden laiturikäytävien vierelle. Laskuveden aikaan mutapohjainen ranta ei juuri silmiä hivele (viemäröinnin puuttuessa vedessä saattaa lillua jopa sitä itseään, eli p*skaa), mutta kannattaa silti käydä paikalla hämmästelemässä maisemia jos lähistölle sattuu. 

Clan Jetty rannan suuntaan kuvattuna, taustalla häämöttää Georgetown

Hindu

Toisena kohteena oli intialainen kaupunginosa Little India. Pikaisella visiitillä ei juuri ehtinyt intialaista kulttuuria kokea, mutta käytiin kuitenkin puhdistamassa sielujamme parissa temppelissä. Kiinalaisessa Armon Jumalan temppelissä (Kuan Yin Teng) vierailtiin ensimmäisenä. Seuraavana suunnattiin Hindu-temppellin (Sri Mariama), ja varmuuden vuoksi käytiin vielä ihan normaalissa Pyhän Yrjön kirkossa (Saint George´s Church). Seurakuntaan kuuluu kuulemma alle 300 ihmistä, joten kristinusko on täällä hieman vähemmistön asemassa. Lopuksi vielä juostiin kymmenessä minuutissa Penangin museon läpi, koska bussi odotteli jo. Museossa olisi voinut viettää hieman pidemmänkin ajan ja tutustua tarkemmin saaren historiaan, mutta ehkä seuraavalla kerralla...

Taolainen temppeli Kuan Yin Teng

Caterpillar, eli puskutraktori, eli perhosen toukka.

Gurney Plaza –nimisessä ostoskeskuksessa käytyämme siirryimme jälleen puhdistamaan syntejä. Tällä kertaa kohteena oli vuoden 2004 tsunamin jälkeen rakennettu uusi ”kelluva moskeija”. Moskeija ei tosin kellu, vaan on rakennettu paaluille rannan tuntumaan. Itse vierailin ensimmäistä kertaa moskeijassa. Kengät otetaan pois sisään astuttaessa ja housujen tai shortsien pitää peittää polvet. Naiset vetäisevät hieman enemmän tamineita niskaan, etteivät mm. hiukset ole näkyvillä. Tyylikkään moskeijan jälkeen jatkettiin matkaa saaren kaakkoisosaan perhospuistoon. Butterfly farmilla käyntiä voisi suositella lämpimästi. Lämpimästä tunnelmasta piti huolen perhosfarmin kosteutettu ilma, joka liimasi vaatteet välittomästi ihoon. Perhosia mestasta löytyy käsittämättömän paljon. Yli 4000 siivekästä lentelee kaikessa rauhassa turistien ympärillä katetussa tilassa, jonne on luotu elinolosuhteet noin 120 perhoslajille. Malesiassa asustaa kuulemma noin 1200 eri perhoslajia. Pieniä, isoja, valtavia, mustia, keltaisia, kirjavia... Hienoa perhosfarmissa on se, että pääsee kävelemään keskellä liiteleviä perhosia ja katselemaan niitä lähietäisyydeltä. Viidakko-olosuhteita pidetään yllä suihkuttamalla ilmaan vesihöyryä, joten paita liimautuu ihoon noin sekunnissa.

Täpläommelsiipi (nopean googletuksen perusteella)

Kek Lok Si (ylös pääsee hissillä, tai sen ollessa suljettuna myös kävellen, kuten me)

Kek Lok Si on buddhalaistemppeli, jota on rakennettu vuodesta 1890 alkaen. Kuulemma rakentaminen jatkuu edelleenkin ja temppeli onkin melko iso nähtävyys. Paikan hienoudeksi kehuttiin illalla sytytettäviä valoja, joita on viritelty jokaiseen tolppaan, pensaaseen ja katon reunaan. Odotin jotain tyylikästä ja tunnelmallista valaistusta, mutta valojen sytyttyä joutui hieman pettymään. Las Vegas –tyyliset moniväriset ja vilkkuvat jouluvalohässäkät eivät juuri innostaneet, vaikka täytyy nostaa hattua paikallisille sähkömiehille asennustyöstä. Temppelin jälkeen jatkettiin vielä Farlimin Night Marketille, joka on kuulemma Penangin suurin. Night Marketeilla myydään ruokaa ja krääsää. Kojuja on isolla kentällä vieri vieressä, ja ihmisiä on paljon. Syötiin paikallisia herkkuja, joista ainakin Satay (kanaa vartaassa) maistui erinomaiselta. Muutenkin ruokia tuli maisteltua monipuolisesti tulisuudesta huolimatta, mutta kuitenkin ylimääräiset krääsät jätettiin ostamatta. Night Marketeilla pitää vierailla useamminkin! Penang Tour päättyi neljäntoista tunnin jälkeen USM:lle, josta väsyneenä lähdin kämpille pakkailemaan torstai aamun Langawin reissua varten. Langkawista ja mm. trooppisista ötökkä-perkeleistä lisää myöhemmin!

Kek Lok Si Las Vegas Beibe