Singapore

Singapore is a fine city – fine-sanan molemmissa merkityksissä. Maa, joka kieltää purukumin maahantuonnin ja hallussapidon, eväiden nauttimisen metrossa, yleisen spurguilun ja hississä kuseskelun sakkojen uhalla, pysyy luonnollisesti myös siistinä. Tervetuloa Leijonakaupunkiin!

Merlion, kala-leijona. Singaporen symboli

Matka alkoi taas kerran Penangin kansainväliseltä lentokentältä, josta Air Asia kyyditsi minut Changin kentälle Singaporeen (meno-paluu n. 125 euroa). Lento kesti tunnin ja 20 minuuttia, joten perillä olin yhden jälkeen maanantaina iltapäivällä. Kolme tuntia myöhemmin myös Finnairin kone laskeutui samaiselle kentälle, ja luvassa oli odotettu jälleennäkeminen Hannan kanssa. Tiedossa olisi viikon loma ennen tenttiperiodin alkamista ja opiskelun loppukiriä USM:ssa.

Singaporen sanotaan olevan kallis kaupunkivaltio, mitä se naapurimaidensa hintatasoon verrattuna onkin. Suomalaiselle maan ei pitäisi kuitenkaan olla mitenkään yltiökallis. Edullisia majoitusvaihtoehtoja löytyy esim. Geylandin tai Little Indian kaupunginosista mutta jos pikkurahasta ei ole pulaa, niin mm. Marina Bay Sands –hotelli tarjoaa hieman korkealaatuisempaa yöpaikkaa alkaen parinsataa euroa yöltä. Olin varannut keskihintaisen hotellin kuudeksi yöksi Little Indian kupeesta. Fragrance Hotel Selegie osoittautui oikein hyväksi valinnaksi sijaintinsa ja hinta-laatu-suhteensa perusteella (reilut 70 e / yö). Huone oli pieni, mutta näin taitaa olla lähes kaikissa Singaporen halvoissa ja keskihintaisissa hotelleissa. Hotellilta on muutaman minuutin kävelymatka Little Indian metroasemalle, ja keskustan nähtävyydet ja ostoskeskuksetkin ovat vain pienen kävelyn takana. 

Näkymä Singapore Flyerista

Arkkitehtuuria

Singaporea ei kannata hintatason takia ohittaa, jos matkailee Kaakkois-Aasiassa. Kaupunki tarjoaa hyvää vaihtelua naapurimailleen ja nähtävää riittää taatusti jokaiseen makuun. Kun on säästänyt budjetissaan sen kaksi euroa asumalla jonkun turistisaaren halvimmassa bungalowssa, jonka seinistä tulee läpi, tai popsinut viikon putkeen nasi gorengia siitä halvimmasta Penangin katukahvilasta, alkaa kaipailla sivistyksen pariin jonnekin, jossa asiat toimivat paremmin ja ihmiset käyvät töissä puku päällä. Singapore tarjoaa Aasian parhaat puolet, kuten loistavan ruoan ja värikkään kulttuurin, mutta turha hötkyily, säätäminen ja hektisyys loistaa poissaolollaan.

Maassa on pieneen kokoonsa suhteessa paljon nähtävää. Maailman suurin maailmanpyörä Singapore Flyer tarjosi upeat näkymät kaupunkiin ja Marina Bayn alueelle. Marina Bay on kaupungin ehkä hienoimpia alueita. Liikekeskustan pilvenpiirtäjät yhdellä puolella, toisella Marina Bay Sands –hotelli, sekä epäilyttävästi durian-hedelmiä muistuttavat Theatres on the Bay –rakennelmat yhdellä puolella. Arkkitehdeille on todella annettu vapaat kädet Singaporen maamerkkien suunnittelussa. Kuvat kertovat ehkä paremmin totuuden.

Marina Bay Sands ja oikealla kukan mallinen museo

Merlion ja random-morsio

Theatres on the Bay

Liikekeskustaa

Ruokailuun kannattaa panostaa. Kaupungista löytää erinomaisen ruokatarjonnan. Singaporessa hygieniataso on aivan eri luokkaa, kuin esim Malesiassa, ja jopa perus food courtit, eli hawker centerit näyttävät siltä, että ruoan voisi syödä yhtä hyvin vaikka lattialta. Ruokakojuissa näkee hygieniatasosta kertovan kyltin, joka ilmoittaa yleensä puljun olevan parasta A-luokkaa puhtaustasoltaan. Tämän reissun makupisteet menevät jälleen intialaiselle ruoalle, joka osaa yllättää joka kerralla. Ehkä siksi, että intialaiset ovat osanneet käyttää mausteita jo silloin, kun Suomessa on syöty vielä kiviä. Aivan hotellia vastapäätä löytyi hieno intialais-pakistanilainen ravintola, jossa herkkuja kannettiin pöytään noin 10-13 Singaporen dollarin (6-8 euroa) hintaan. Hawkereissa sapuskat ovat yleensä halvempia, mutta ainakin ostoskeskusten yhteydessä olevissa ruokaloissa ateriat maksavat vajaat 10 dollaria. Eipä korealaisessa tai kiinalaisessakaan keittiössä ole moittimisen varaa. Singaporeen voisi lähteä vaikka pelkästään syömään!

Maan virallinen kieli on englanti, mutta paikallinen aksentti ”singlish” on hieman vaikeaselkoista aluksi. Turisti-englantia ymmärretään todella hyvin, mutta turistina pitää usein pyytää paikallisia toistamaan lauseensa. Muuten singaporelaiset ovat varsin lyhytsanaisia eivätkä liikoja kohteliaisuuksia latele. Suomalaiselle siis hyvin kotoisaa tunnelmaa.

Spurguilu ja skeittaus kielletty.

Singaporessa vierailevan kannattaa ehdottomasti käväistä eläintarhassa. Singapore Zoosta löytää yli 2500 eläintä, ja jos se ei vielä riitä, niin illalla voi suunnata Night Safarille. Varasimme hotellilta liput jälkimmäiseen. Yösafari on avattu 90-luvun puolessa välissä ja siellä pääsee näkemään eläimiä öisessä ympäristössä. Erityisesti kissaeläimet ovat liikkeellä pimeään aikaan päivien kuluessa varjoisissa paikoissa kehräillessä. Eläintarhaa voi kierrellä kävellen tai ”minijunalla”, jossa saa brittiaksentilla sävytetyn selostuksen kaupan päälle. Eläimet ovat näennäisen lähellä, eikä petoja erota katsojasta mikään häkkiaita. Tuntuu pikemminkin siltä, että leijonat voisivat koska vaan käydä poimimassa iltapalaksi turistin ohi ajavasta minijunasta. Isot kissat kuitenkin tyytyivät tuijottelemaan meitä riittävän välimatkan päästä. Todellisuudessa eläimet on erotettu ihmisistä erilaisilla luonnollisen näköisillä esteillä, kuten vallihaudoilla. Joka tapauksessa kymmenen metrin päässä heiluva sekopäisen näköinen urosnorsu pistää vähän jänskättämään. Kuvia eläimistä ei oikein saanut, koska salamavalolla ei luonnollisestikaan saa häiritä eläimiä, ja tarhan valaistus on toteutettu melko hämärillä, kuunvaloa muistuttavilla valaisimilla. Suositeltava kohde kaiken kaikkiaan!

Singapore Flyer

Toinen pakollinen vierailu on Marina Bay Sands –hotellin yläbaari. Kolmen, ilman vatupassia rakennetun tornin katolle on pykätty laivaa muistuttava kompleksi, josta löytyy ainakin näköalatasanne, uimallas ja baari. Kolmostornin alakerrasta matka taittuu ylös hissillä, jossa vaihtoehtoja kerroksille on kolme: 1, 56  ja 57. Ensin pitää tietysti pukeutua fiksusti ja näyttää tärkeältä, jotta pääsylupa ylös myönnetään. Meiltähän tuo onnistui melko sujuvasti, ja ajelimme hissillä yläkerran näköalatasanteelle ihmettelemään Singaporen öistä näköalaa. Köyhille tiedoksi, että iso olut kustantaa 17 dollaria ja drinksut tarjoillaan parilla kympillä. 

Illan istumiseen soveltuu mainiosti Boat Quay ja Clarke Quay, joista löytää ruoka- ja juomatarjontaa turistihinnoilla. Viihtyisät jokirannat on valjastettu ravintolakäyttöön, ja jälleen arkkitehdeille on annettu vapaus harjoittaa ammattiaan haluamallaan tavalla. Singapore on myös ostosparatiisi. Hotellimme lähellä sijaitseva Orchard Road on kauppakeskusta toisen perään ja kaupungista löytyy muutenkin ostoskeskus lähes joka kulman takaa.  

Chinatown

Liikkuminen on helppoa kävellen, metrolla tai taksilla. Keskustan alueella taksin saa helposti, usein pyytämättäkin, kunhan seisoskelee kadun varrella karttaa lueskellen. Taksimatkat ovat myös yllättävän halpoja. Esimerkiksi 20 minuutin matkan lentokentältä hotellillemme pääsi vajaalla parillakympillä. Metro, eli MRT (Mass Rapid Transit) on kuitenkin kätevin tapa edetä nopeasti kaupungissa. Kolmen päivän MRT-turistipassi maksoi 20 dollaria (+10 dollarin deposit), ja kortti oikeuttaa käyttämään sekä metroa että busseja. Siisteissä ja ilmastoiduissa metroissa matkustaminen on toki mukavaa, mutta kävellen kaupungin nähtävyyksistä saa ehkä enemmän irti. 

Loppujen lopuksi Singaporessa jäi mietityttämään vain yksi asia: Miksi en hakeutunut tänne vaihtoon? Ehkä juuri kustannustaso saa valitsemaan Malesian, mutta jälkeenpäin ajatellen Singapore voisi tarjota parempaa koulutusta ja toimivamman ympäristön. 

Joka tapauksessa viikon loma Leijonakaupungissa oli enemmän kuin kohdallaan. Singapore kiilaa näillä hehkutuksilla kärkisijalle tämän kevään reissuista!